Aamiaisnurkkaus Riemulan tyyliin

Aamiaisnurkkaus toimii meillä monessa muussakin asiassa. Se palvelee aikuista, mutta helpottaa myös lasten arkea ja heidän omatoimisuuttaan.

Joten se ei varmaankaan ole pelkästään aamiaisnurkkaus. Se on pysäkki, huoltopiste tai tarvenurkkaus. 😁

Joka tapauksessa se on taas Riemulan tyyliin yhdistelmä luovaa hulluutta, uutta ja vanhaa sekä asioita niiden välistä.

Rakastan Aarikan Riemuraita-purkkien leikkisyyttä. Ja mikäs sen sopivampaa olisikaan juuri tänne Riemulan keittiöön. 🤷‍♀️😉 Riemuraita-purkit pitävät sisällään nopeasti käden ulottuvilla olevia tarpeita myös välipalaa ajatellen. Murot, myslit ja kaakaota löytyvät näppärästi siirreltävän kaapin sivusta. Oven sisäpuolelle taas saa uteliaiden kuonojen nappularuoat pois houkutuksilta. Kaapin päälle mahtuivat sopivasti kahvinkeitin sekä leivänpaahdin.

Kaapin saimme veljeni perheestä, jonka keittiöön se ei enää paikkaansa löytänyt. Harrastamme usein sukulaisten kanssa tällaista tavaranvaihtoa, jotta asiat eivät joutuisi turhaan hävitykseen tai myyntiin ennen aikojaan.

Yläkaapin idea lähti Kuopion korttelimuseosta. Tarvekaapit olivat monesti huoneiden ulkopuolella tai huoneisiin kulmiin sijoitettuina kaappeina. Tavalliselle täyspitkälle kulmakaapille ei kuitenkaan ollut tarvetta, sillä herra Edvardin vanha arkku on keittiössämme hyvin keskeinen ja se täytyisi saada mahtumaan kulmakaapin alle.

Kulmakaappiin halusin sijoittaa kaikki leivontatarvikkeet, sillä niille ei ollut yhtenäistä loogista paikkaa. Ja kun yksi tavara siirtyy toiseen paikkaan, tulee toisaalle tilaa uudelle järjestykselle.

Materiaalina toimi Jarnon siskolta ylijääneet sormipaneelit, jotka odottivat virkaansa ja syttyvää ideaa autotallin perukoilla.

Mukikoukuiksi taitettiin vanhat hopealusikat.

Monet ihanat asiat ovat päätyneet Riemulaan sukuhistorian kautta vaalittaviksi aarteiksi (mistä olen valtavan kiitollinen!).

Mutta jos jostain haluaa saada lisää inspiraatiota ja huokailtavaa, löytyy se mielestäni parhaalta kirpputorilta jossa koskaan olen käynyt! Kolarin kirppis osoitteessa Pappilantie 3, jota pitävät iki-ihanat Ritva ja Niilo, saa meidät joka kerta vieraaksi kun suuntaamme Lapin-kotiin. Mainittakoon myös, että Ritvalta saa monesti kysymällä ostettua kahvipöytään maailman parhaita kampanisuja! ❤️

(Kirpparin tavarat ovat muuten ihanan uniikkeja, sillä osan tavaroista Ritva ja Niilo hakevat myytäväksi Ruotsin puolelta!)

Tämä herra Edvardin (nimi lukee sisäpuolella kannessa painettuna) vanha arkku on löydetty kyseiseltä kirpputorilta ja pitää meillä nyt kuivakaapin tehtävää kun leivontatarvikkeet saimme siististi yläkaappiin. Arkku on nyt myös istuin, johon monesti aamulla istun katsomaan auringonnousua... tai vaan tuijottamaan kahvin valumista puolitiedottomassa tilassa. 😂

Tämän vanhan lihatukin löysimme tuolta samalta kirpputorilta 15 vuotta sitten. Äitini kanssa lastasimme kynnet mustina tuon todella painavan lihatukin Jarnon tietämättä jo valmiiksi täyteen autoon. 😅 Kaikki tavarat kuitenkin mahtuivat mukaan hiljaisesta (mutta hyväksyvästä) puhinasta huolimatta ja lihatukki on ollut apupöytänä keittiössä siitä lähtien. 😁

Nyt lihatukin päällä leikkaa helposti leivän. Myös puuhellalla tai leivinuunissa ruokaa tehdessä pöytä on korvaamaton apu kuumien valurautapatojen käsittelyssä.