Tänään on esikoisemme Niilan syntymäpäivä. 💙
Millainen oli odotus ja synnytys? 🤰🤱 Entä millainen tyyppi Riemulan Niila on? ✨️
Ihana on pysähtyä noiden hetkien äärelle aina uudestaan lasten syntymäpäivinä ja samalla muistella omaa matkaa vanhemmuuteen. ✨️❤️
Emme aivan heti naimisiin mentyämme ajatelleet lapsia. Ajatus suuntasi hyvin nopeasti tulevaisuuden haaveisiin, jotka oltiin kuitenkin jo monesti haaveiltu yhdessä.
Ensimmäistä lastamme yritimme vuoden. Toive oli niin suuri, että luulen sen vaikuttaneen kohdallamme hyvin merkittävästi. Kun lakkasin jatkuvasti miettimästä, ilmoittikin esikoisemme jo tulostaan. ✨️
Emme ole halunneet tietää koskaan lasten sukupuolta ennakkoon. Nimet olemme miettineet sekä tytölle että pojalle valmiiksi ja syntymästä saakka olemme kutsuneet lasta nimellä.
Ja Niila olikin syntyessään aivan nimensä veroinen. ❤️
Niilan laskettu aika oli 24.10. mutta Niila viihtyi vielä 9 päivää senkin yli. Google ei ole kaveri siinäkään asiassa, jos haluan tietää sattuuko synnytys. Joten mieluummin jännitin ja jätin Googlen rauhaan. Tietysti oli asioita, joita en olisi osannut edes kysellä ennakkoon...
- Synnyttäessä kakka tulee kuten vauvakin. 💩
- Ajoittain supistellessa voi samaan aikaan myös oksettaa. 🤮
- Tississä on mahdollisesti vauvan lisäksi kiinni myös kätilö. 🍼
- Pissaaminen kirvelee synnytyksen jälkeen viikon ja paperia ei tarvitse kuin katsoa ja emätin muuttaa samoin tein Fugeen. 🧻 Onneksi on pimppapuhelin. 🚿
- Myös ensimmäinen kakka synnytyksen jälkeen voi olla jännityksen täyteinen, mutta varsin iloinen suoritus. 💩
Synnytys tietysti sattui. Mutta kipu ei ollut pelottavaa ja luotin kehooni pärjätä asian kanssa. Kivunlievityksiä en siis tarvinnut vaikken niistä tarvittaessa olisi kieltäytynytkään.
Ensimmäiset supistukset tunsin kolmelta yöllä. Niilan sain syliini yhdeltätoista seuraavana iltana.
Ja siinä hetkessä muuttui aivan kaikki, minkä luulin jo tietäväni tai koin aikaisemmin tärkeäksi. Siinä vaiheessa myös minusta tuli tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin. ❤️
Matka vanhemmuuteen läpi raskauden ja synnytyksen muutti minua ikuisesti. Ei vain siksi että tulin äidiksi, vaan myös siksi, kun näin mihin kaikkeen kykenen.
Ensimmäinen yö oli uneton. Tuoksuttelin, silittelin ja ihmettelin miten jotain niin upeaa olimme Jarnon kanssa saaneet aikaiseksi! ✨️ Ja muistan kuinka hämmentävältä kaikki onnittelut tuntuivat kun uusi hoitaja astui huoneeseen. Sillä olin todellakin valtavan onnellinen!
En koskaan ole pitänyt itsestäänselvänä että lapsia vain saadaan ja synnytetään. Joka kerta olen ollut valtavan kiitollinen ja nöyrä sen asian edessä, sillä tiedän ettei se ole helppoa tai ollenkaan niin selvää kaikille.
Ja siksi jokainen tarina on tärkeä kertoa. ❤️✨️
Millainen tyyppi se Niila sitten on? ✨️
No ihan tyyppien tyyppi! ❤️
Puhelias ja rohkea, mutta silti varovainen tuumailija. Valtavan viisas ja intohimoinen niissä asioissa, jotka hänelle ovat tärkeitä. Herkkä ja huomaavainen. Iloinen ja nauravainen vitsinikkari. Tarkka tavaroistaan ja kova leikkimään mitä mielenkiintoisimpia leikkejä... sellainen touhuileva ikiliikkuja. Revontulten alla syntynyt. ❤️
Jokaisena syntymäpäivänä olemme kirjoittaneet lapselle kortin, jonka olemme säästäneet lapselle muistoksi. Korttiin saatamme kirjoittaa esimerkiksi ihania asioita kuluneesta vuodesta sekä kehuja tai kannustuksia.
Tänä vuonna Niilan kortissa luki näin:
"Kaksitoista vuotta sitten toit meille marraskuun pakkaseen auringonsäteen. Se on vuosi vuodelta kirkastunut ollen nyt kirkkaampi kuin koskaan! En saata kuvitella, että kun kirjoitan sinulle seuraavan kortin, käyt jo yläkoulua!
Olet kasvanut valtavasti niin henkisesti kuin fyysisesti ja vaikka olet kohta minun mittaiseni, olet silti se sama poika joka vasta mahtui syliini kapaloissa. On ikuinen etuoikeus olla äitisi ja vaikka nyt kävelet edellämme omaa polkuasi kohti, turvaamme perässä aina isäsi kanssa matkaasi. Rakastamme sinua juuri sellaisena kuin olet ja sellaisena mitä haluat olla. Ja olemme kanssasi onnellisia siitä, mikä tekee juuri sinut onnelliseksi.
Rakastan nauruasi ja hymyäsi. Huumorisi on vertaansa vailla ja koti tuntuu tyhjemmältä aina kun en kuule puhettasi. Voi kuinka rakastankaan kuunnella juttujasi!
En saata uskoa millaisia tarinoita tuleva vuosi tuo meille mukanaan. Mennään taas yhdessä seuraavia seikkailuja kohti!
Ihanaa syntymäpäivää rakas Niila!
Kaikella tällä valtavalla rakkaudella: äitisi ja koko perheesi."
Lisää kommentti
Kommentit
… ja kaikki rivien välitkin on täynnä sitä aitoa lämmintä kaunista Riikka-äidin rakkautta! 🥰🥰