Pullasuti vai pyllysuti?

Pullasuti näyttää pullasudille, mutta kaikille se ei välttämättä ole sitä.

Se voi olla myös pyllysuti ja opit sen taikinaa vaivatessasi, kun pienin juoksee pullasuti vaipankauluksessa vilkkuen toiseen huoneeseen muut sisarukset perässään. 🤷‍♀️

Se että yrittää suoriutua yksin nopeasti ja siististi ruoanlaitosta ei ole meillä realiteetti. Riemulassa ruanlaitto on monesti sotkuisempaa, hitaampaa ja äänekkäämpää, mutta varmasti monin verroin antoisampaa ja mitäs muutakaan: riemukkaampaa. 😄

Vaikka hauska tuo näky pyllysudista olikin, nappasin mieluummin lapset mukaan puuhiin, kuin annoin päämäärättömästi tunkea tavaroita housuihin. Siitä olen nimittäin varma, että ruokaa en saa valmiiksi niin nopeasti kuin lapseni housut ovat täyttyneet tavaroista. 🤦‍♀️

Ruoanlaitto lasten kanssa on yhtä luovaa ja mielikuvitusrikasta kuin mikä tahansa muukin asia. Ja se antaa myös varmasti itselle uusia näkökulmia kokkailuun. Siinäpä taas syy miksi on mahtavaa ottaa lapset mukaan tähänkin puuhaan. ✨️

Eilen teimme lohkoperunoita, joihin vanhempi tyttäremme Hilla halusi kokeilla Taco-mausteseosta kun sellaisen maustekaapista bongasi. Ehdotus tuli lennosta ja näin tällä kertaa perunat sitten toteutettiinkin. Ja jatkoon menevät, aivan takuulla! 

Jokaiselle löytyy keittiöstäkin ikätason mukainen homma... tai edes mielentilaa vastaava. 😅 Ruoanlaitto ei ole peruspuurtamista. Se on paljon muutakin kuin elossasäilymisen edellytys. Ruoanlaitto sekä yhdessä ruokailu on huolenpitoa ja välittämistä niin itsestä kuin toisistakin. 

Ei ole tavatonta, että meillä lapsikin saattaa haluta tehdä vaikka ylläriaamupalan äidille. Tai koristella kasviksilla sisaruksen leivän kauniin kirjavaksi vain ilahduttaakseen. Omista taidoista ja ruoanlaiton mahdollisuuksista innostunut lapsi käyttää luovuuttaan enemmän ja huomaan, että Riemulassa se näkyy oivalluksena tehdä myös muut ympärillään iloisiksi. ✨️

Jos pelkää sotkua ja ahdistuu lentävistä kauhoista tai pitkin lattioita pyörivistä juustokuutioista, voi kaikessa kireydessään tukahduttaa lapsen mielenkiinnon. Näin voi huomaamattaan tehdä ruoanlaiton ympärillä leijailevasta ilmapiiristä epämiellyyttävän ja lapsi nopeasti kokee että ruoanlaitto ei todellakaan ole sellainen juttu johon haluaisi osallistua.  Yhteisiin leivonta ja ruoanlaittopuuhiin kannattaa olla siis oma mielentila samalla aaltopituudella lapsen kanssa. Myös aikaa pitää varata enemmän, sillä ei ole kiva hoputellen viedä ruoanlaittoa eteenpäin.

Meilläkin on hetkiä, jolloin syömään on kiire ja nälkä lapsella on vuoren kokoinen. Edellisenä päivänä olen saattanut tehdä ruoan valmiiksi ennakkoon nopeuttaakseni tiukkaa siirtymää sovitun menon takia. Tai joskus elämä saattaa tarjota jonkun suunnittelemattoman seikkailun (tai vastoinkäymisen), jonka vuoksi on tehtävä nopea hätäratkaisu ruokailun suhteen. Meiltä löytyykin kaapista aina pari simppeliä perus raaka-ainetta tällaisia tilanteita varten:

• Kalapuikkoja pakasteessa.
• Pastaa (erilaisia ja useampi pussi).
• Munia.
• Kana-tai kinkkusuikaleita.
• Jauhelihaa.

Näillä tarpeilla saa loihdittua esimerkiksi munakkaan, makaronimössön tai kalapuikot hyvinkin nopeasti.

Arkena pyrimme kuitenkin siihen että koko perhe istuisi päivittäin saman pöydän ääressä kuulumisia vaihdellen edes kerran. Monesti Riemulassa se on päivällinen, jolloin perheen isäkin on saapunut töistä. Ruoan laadun ja ruoan tekemisen lisäksi kannattaa panostaa ruoan sosiaaliseen puoleen, joka onkin parasta kun hetkeksi hengähdetään yhdessä syömään saman pöydän ääreen. ❤️

Entäs sitten välineet, joilla lapset osallistuvat ruoanlaittoon? 🔪

(Tässäpä vinkki vaikka syntymäpäivä- tai joululahjaksi.)

Lapsille on olemassa monenlaisia turvallisia veitsiä pilkkomispuuhiin. Myös oma leikkuulauta ja essu ovat ainakin meillä todella tärkeät lapselle itselleen. 

(Kuvassa näkyvät lasten veitsi ja leikkuulauta löytyivät settinä Lidlistä ja sieltä niitä pari ostimme muutamia vuosia sitten. Ajoittain niitä aina valikoimassa näyttää edelleen olevan.)

Kuvassa alla:

Uula ja Joola tekivät hedelmäsalaattia viime viikolla. Onnistumisen ilo valmiista salaatista oli meidän 3 vuotiaalle niin suuri, että jokaiselle kotiintulijalle piti kuppi ottaa kaapista pois nähtäville.

Ja se olikin varmaan paras hedelmäsalaattia ikinä. ❤️ Sen kaiken pilkkomiseen käytetyn ajan ja vaivan maistoi, jonka lapsi oli käyttänyt tuota ruokaa tehdessään. ❤️ Ja huomionarvoista tietysti oli vielä se, että en pyytänyt Uulaa tekemään salaattia... hän halusi itse ruveta tekemään sitä. ❤️

Riemukkaita oivalluksia ja herkullisia hetkiä ihan jokaiselle! 🍴❤️

Kerropas sinäkin kommenteissa alla, kuinka juuri teillä tehdään yhdessä ruokaa? 🌻